‘ravinnehuolto’ arkisto

Kokemuksia Väljän tilalta

 

Peltoviljelyn järjestäminen tasapainoisesti on luomuviljelyn perusta. Viljelykierrossa vaihdellaan typensitojakasveja ja viljakasveja. Apilan ja muiden palkokasvien viljelytekniikan hallinta on tärkeää koko viljelyn menestymiselle. Eri viljalajien ja palkoviljojen seosviljely voi parantaa viljelyvarmuutta ja lisätä satotasoja. Aluskasvien käyttö on mahdollisuus tehostaa viljelyä monin tavoin. Rikkakasvien hallintaa viljelytekniikan avulla on tarpeen opetella. Luomuviljelijä Marko Väljä kertoi LuomuTIETOverkolle viljelykokemuksiaan luomukarjatilan viljelyn toteuttamisesta tehokkaasti.  
Lue lisää »

Ravinnekuormituksen arviointi: ravinnetaseista ravinnetehokkuuteen

Ravinnetaseet kuvaavat systeemiin tulevien ja systeemistä poislähtevien ravinteiden erotuksen. Tähänastisessa tarkastelussa maatalouden ravinteiden käyttöä ei ole kyetty kuvaamaan millään vertailukelpoisella, yhteismitallisella suureella. Ravinnetaseet eivät sellaisenaan sovellu kuvaamaan tilakohtaista ravinteiden hyväksikäyttöä. Keskeisimmät ongelmat liittyvät tulosten tulkintaan ja erilaisten ravinnevirtojen hallintaan. Tutkija Pentti SEuri tarkastelee ravinnetaseiden hyödyntämistä ja ravinnetehokkuuden määrittämistä. Lue lisää »

Luomutilan kaliumhuolto -tietokortti

Biotiittikivijauhetta_kalilannoitukseen-001Mistä luomuviljelyssä saadaan kaliumia? Mikä on maan omien kaliumvarojen merkitys? Miten luomutilan kaliumhuolto on syytä järjestää?

Luomutilan kaliumhuollon järjestämisestä kertoo Luomutilan kalium-huolto tietokortti, jonka on laatinut Jaana Väisänen LuomuTIETOverkkoon.

Lue lisää »

Fosforin tuotantohuippu – jatkoa öljyn tuotantohuipulle

Nykyaikaiset maanviljelyjärjestelmät ovat riippuvaisia raakafosfaatista saatavista fosforilannoitteista. Tämä tarkoittaa turvautumista rajalliseen luonnonvaraan, jonka tunnetut varannot voivat loppua tällä vuosisadalla. Huolestuttavampaa on se, että ennen tuon vaiheen saavuttamista tulemme näkemään maailman raakafosfaatin tuotannon huipun, todennäköisesti seuraavien 30 vuoden kuluessa. Lue lisää »

Fosforia voidaan säästää ympäristö paranee

Kuinka paljon maatalouden fosforinkäyttö muuttuisi, jos fosforia annosteltaisiin tarpeen mukaisesti ja kotieläintalouden sivutuotteet hyödynnettäisiin nykyistä paremmin?

Maatalouden fosforikiertoa tarkastellut laaja MTT:n tutkimus osoittaa, että fosforilannoituksen kokonaismäärää voidaan vähentää huomattavasti koko Suomessa ja etenkin kotieläintuotantoon keskittyneillä alueilla. Lue lisää »

Palkokasvien viljely säilörehuksi ja viherlannoitukseen

Palkokasvit ovat keskeisiä pyrittäessä omavaraiseen typpitalouteen. Palkokasvit ovat myös tärkeitä valkuaisomavaraisuuden kannalta. Mitkä palkokasvit soveltuvat meillä viljeltäviksi? Millaista viljelytekniikkaa niiden viljelyssä on syytä käyttää? Yksi- ja monivuotisten palkokasvien ominaisuuksia ja viljelytekniikkaa valottaa tutkija Arja Nykäsen LuomuTIETOverkolle laatimat monipuoliset multimediaesitykset. Lue lisää »

Miten Itämerta rehevöittävät ravinteet saadaan hyötykäyttöön? Ota kantaa 15.4. saakka

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan ravinteiden kierrätyksen ohjelmaa. Sen tavoitteena on, että erityisesti fosfori- ja typpipäästöt Itämereen vähenevät selvästi ja että Itämeren tila olisi hyvä. Kansalaisilta toivotaan Otakantaa.fi -foorumilla näkemyksiä siitä, miten ravinteet saadaan paremmin hyötykäyttöön. Keskustelu on auki 15.4. saakka. Lue lisää »

Maan kasvukunnon vaikutus kasvuun ja ravinteiden ottoon maitotilan nurmiviljelyssä

Maan kasvukunto vaikuttaa suuresti maan ominaisuuksiin ja edelleen kasvien kasvuun. Sekä lannoituksessa lisättyjen ravinteiden että maan omien ravinnevarojen hyväksikäyttöön vaikuttaa oleellisesti maan rakenne ja muu kasvukunto.

Maan kasvukunnon ja ravinteiden oton merkitystä maitotilan viljelyssä valottaa erikoissuunnittelija Jukka Rajalan laatima PP-esitys, joka sisältää runsaasti havainnollisia kuvia.

 

 

Lue lisää »

Luomutiloilla harvoin puutetta fosforista – tutkimus Pohjanmaan ja Hämeen luomutiloilla v. 2004-2005

 

Luomussa tärkeimmät fosforilähteet ovat kotieläinlanta ja maan kasveille käyttökelpoiset fosforivarat. Koska kasvinviljelyyn suuntautuneilla luomutiloilla lannan saatavuus on rajoitettua, fosforin puutos saattaisi olla yhtenä syynä luomun tavanomaista viljelyä heikompaan satotasoon. Tässä tutkimuksessa selvitettiin luomupeltojen fosforipitoisuuden muutoksia ja viljavuustasoa tavoitteena arvioida, onko luomuviljelyssä puutetta fosforista ja voisiko kotieläintuotannon ylijäämäfosforin suuntaaminen luomupelloille nostaa satotasoa. Lue lisää »

Lannoitus, ravinnetaseet ja maatalouden vesistökuormitus

Miten ravinnetaseet ovat Suomessa kehittyneet?  Miten käytettyjen lannoitteiden ravinteiden hyväksikäyttöä voitaisiin parantaa?
Miten ravinnepäästöjä vesistöihin voitaisiin vähentää?

Ravinnetaseiden kehityksestä Suomessa ja taseiden parantamismahdollisuuksista kertoo diaesitys, jonka on laatinut professori Eila Turtola MTT:ltä  LuomuTIETOverkkoon. Lue lisää »