‘typensidonta’ arkisto

Palkokasvit ovat keskeisiä pyrittäessä omavaraiseen typpitalouteen. Palkokasvit ovat myös tärkeitä valkuaisomavaraisuuden kannalta. Mitkä palkokasvit soveltuvat meillä viljeltäviksi? Millaista viljelytekniikkaa niiden viljelyssä on syytä käyttää? Yksi- ja monivuotisten palkokasvien ominaisuuksia ja viljelytekniikkaa valottaa tutkija Arja Nykäsen LuomuTIETOverkolle laatimat monipuoliset multimediaesitykset. Lue lisää »

Palkokasvien kyky sitoa typpeä vähentää fossiilisista energialähteistä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa pienempiä ilokaasu- eli dityppioksidipäästöjä verrattuna teollisesti valmistetulla typellä lannoitettuihin viljely- ja laidunjärjestelmiin. Palkokasvit myös nopeuttavat hiilen varastoitumista maaperään. Useiden erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamisen lisäksi palkokasvit voivat toimia arvokkaina raaka-aineina biojalostamoille korvaten raakaöljyyn perustuvia materiaaleja. Lue lisää »

Alus- ja kerääjäkasveilla tuodaan peltoon typpeä, sidotaan sitä ja parannetaan maan rakennetta. Luomupäivässä Hannu Känkänen MTT:ltä kertoi näistä mahdollisuuksista ja niiden käytöstä Suomessa. Esitys on nyt katseltavissa ja kuunneltavissa verkkoluentona. Lue lisää »

Sinimailasen viljely kiinnostaa varsinkin maidontuottajia. Kasvi on kuitenkin haasteellinen viljeltävä. Maidontuottaja Marko Mäki-Arvelan kokemuksia sinimailasen viljelystä on oheisessa PP-esityksessä, joka sisältää runsaasti havainnollisia valokuvia sinimailaskasvustoista. Lue lisää »

Tilakokeessa verrattiin kolmea uutta vihantarehuhernelajiketta kasvukaudella 2011. Kasvustohavainnot on nyt julkaistu valokuva-albumissa. Lue lisää »

Suorakylvön etuina tavanomaisiin maanmuokkauskäytäntöihin verrattuna on pidetty mm. maaperän ja vesistöjen suojelemista sekä hiilen varastoitumista maaperään. Ohiolaistutkijoiden mukaan suorakylvön tehokkuus hiilidioksidin sitomisen kannalta riippuu kuitenkin huomattavasti ympäristöolosuhteista. Vaikka suorakylvö yleensä lisää maan pintakerroksen hiilipitoisuutta, voi hiilen määrä syvemmällä maaperässä vähentyä. Maaperän kokonaishiilivarasto ei siten välttämättä muutu suuresti suorakylvöön siirtymisen myötä. Lue lisää »

Vihannesviljelyssäon tyypillistä, että intensiivinen muokkaus, viljelykasvien heikohkot juuret ja voimakas lannoitus aiheuttavat ongelmia maan kasvukunnon hoidolle. Petri Leinonen kertoi LuomuTIETOverkolle viherlannoituskasvien viljelyn mahdollisuuksista erityisesti typen hallinnan kannalta. Lue lisää »

Palkokasvien tutkimuksista Suomessa alustuksen Tehoa omavarainen valkuaisruokinta-kurssille oli valmistellut erikoistutkija Arja Nykänen MTT:ltä. Eniten on tutkittu puna-apilan viljelyä. Lajikekokeita on jatkuvasti eri koeasemilla. Suositeltavin puna-apilalajike on koetulosten mukaan Betty. Uusia lajikkeita voi piankin tulla viljelyyn – ainakin Etelä-Suomeen. Lue lisää »

Maan tasapainoinen kasvukunto on omavaraiseen valkuaishuollon perusta, sanoi erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Runsaasti valkuaista tuottavat kasvit vaativat hyväkuntoisen maan menestyäkseen.

Erityisen haasteellista on nykyisin tilakokojen kasvaessa ylläpitää maan rakenne hyvänä. Apilat, mailanen ja herne vaativat kuitenkin menestyäkseen hyvin ojitetut lohkot ja hyvärakenteisen maan. Myös maan läpäisevyyden tulee olla kunnossa. Lue lisää »

Monipuolista palkokasvitietoutta Tehoa omavaraiseen valkuaisruokintaan -kurssille toi tri Hindrek Older Virosta. Virossa monet isotkin maitotilat tuottavat maitoa hyvin pienin tuotantokustannuksin, kun valkuaispitoiset rehut tuotetaan palkokasvien avulla. Older on toiminut vuosia Viron maataloustutkimuksessa sekä palkokasvien viljelyn että omavaraisen valkuaisruokinnan parissa. Viime vuosina hän on toiminut meijerin neuvojana. Virossa monet isotkin maitotilat tuottavat maitoa hyvin pienin tuotantokustannuksin, kun valkuaispitoiset rehut tuotetaan palkokasvien avulla.
Lue lisää »