Ruokohelpin ja oljen lämmityskäyttö mahdollista myös omalla tilalla

Ruokohelpi on eniten viljelty bioenergiakasvi maassamme, sen viljelyala on hiukan alle 20 000 ha. Tavallisesti sitä viljellään suurten voimalaitosten polttoaineeksi, joissa helpi poltetaan muiden polttoaineiden seassa, jolloin saadaan kaukolämpöä ja sähköä. Koko tuotantoketjun energiahyötysuhde on varsin hyvä: vain alle 10 % poltossa vapautuvasta energiasta kuluu kasvuston perustamiseen, lannoituksiin, korjuuseen, kuljetuksiin ja käsittelyyn voimalaitoksella.

Ruokohelpi rehuviljaa kannattavampaa
Kannattavuuslaskelmien mukaan ruokohelven viljely on tällä hetkellä hieman kannattavampaa kuin rehuviljan viljely (viljan hinta 180 e/ton alv. 0 %). Helven viljelyn kustannukset ovat selvästi viljan viljelyä pienemmät, mutta niin on sadon myyntiarvokin. Tukitasot ovat käytännössä samat. Helpisadon myyntiarvo pellonreunaan paaleihin varastoituna on sadan euron kieppeillä hehtaarilta (5 ton/ha, 5 e/MWh), joskus jopa allekin. Monen viljelijän mielestä tämä ei kannusta kehittämään tuotantoa vaan ohjaa paremminkin säästämään tukieuroja.

Sadon ostajat ja voimalaitokset perustelevat alhaista hintaa paalien logistiikka- ja murskauskustannuksilla ja sillä, että voimalaitoksilla on muitakin edullisia polttoaineita käytettävissä. Näin varmaan onkin. Tällä hetkellä ei edes päästökaupasta ole juuri hintaa vahvistavaa hyötyä. Olisiko ruokohelven käyttö kannattavaa tilan omassa lämmöntuotannossa tai lämpöyrittäjyystoiminnassa?

Poltto onnistuu olkikattilalla
Kokeilujen mukaan ruokohelven poltto onnistuu hyvin esimerkiksi tanskalaisella olkikattilatekniikalla. Itse asiassa kevätkorjattu helpi on olkea hieman helpompi polttoaine, sillä se murenee helpommin, sen klooripitoisuus on olkea alhaisempi ja tuhka ei ole yhtä herkkä sulamaan. Järjestelmiä on kahta tyyppiä, enemmän työtä vaativa kokopaalikattila ja automaattisemmin toimiva stokerityyppinen, paalit ennen polttoa repivä järjestelmä. Koska molemmat järjestelmät perustuvat pyörö- tai kanttipaalien käyttöön, ovat rakenteet järeitä ja siten investointeina melko kalliita. Käytännössä tämmöinen järjestelmä alkaa tulla kannattavaksi, kun lämpökeskuksen maksimitehontarve on yli 200 kW. Pienemmissä kokoluokissa hakkeen käyttö on järkevämpää.

Hyvälaatuisen hakkeen ostohinta on noin 20 e/MWh. Jos oletetaan, että ruokohelpi toimii lämmityskäytössä yhtä vähällä vaivalla kuin hake, niin nähdään, että oman tilan lämmityksessä tai lämpöyrittäjyyskohteessa helvestä voi saada 3 – 4 kertaisen hinnan verrattuna myymiseen suurille voimalaitoksille.

Olki sivutuotteena edullisin polttoaine
Olki on ”kantohinnaltaan” vielä helpeäkin edullisempi polttoaine, koska sitä ei tarvitse erikseen viljellä. Suomessakin muutamat tilat ovat valinneet olkilämmityksen. Maassamme oljen korjuu on säiden armoilla, joinakin vuosina olkea voidaan saada korjuuseen vain hyvin niukasti. Tässä mielessä esimerkiksi lämpöyrittäjyystoiminnan rakentaminen sekä helven että oljen varaan voisi olla järkevää, koska helven korjuuseen sopivaa säätä tulee joka kevät melko varmasti.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Asiantuntijavastaa/teemat/Ruokohelpi%20ja%20olki%20%96%20l%E4mmitysk%E4ytt%F6%20mahdollista%20my%F6s%20omalla%20tilalla%20(7.-20.1.2010)

Teksti: Timo Lötjönen

Tulosta